Lomamoodissa
Kesä alkaa olla ohi siinä mielessä, että on henkinen syksyn eli koulujen alku. Heilläkin, joita koulun alkaminen ei varsinaisesti kosketa, tämä vaikuttaa samalla tavalla, harrastukset ja muut syksyn puuhat alkavat. Samaan aikaan tuntuu, että kelien puolesta kesä jatkuu vielä. Elokuu on usein säiden suhteen täysin kesäkuukausi.
Meillä oli ekaa kertaa molemmilla lapsilla 10 viikkoa kesälomaa. Sehän on aivan tolkuttoman pitkä aika verrattuna aikuisten kesälomiin, vaikka molemmilla olisikin neljä viikkoa kesälomaa ja kaikki lomat pitäisi eri aikaan. Lapsemme ovat alakouluikäisiä ja nuorempi päätti kesän alussa ensimmäisen luokan, joten yksinään tai keskenään he eivät voi päivätolkulla olla. Saimme kesän kuitenkin säädettyä aika mukavasti leireillä sekä lomailemalla peräkkäin ja lomittain. Silti perheen yhteistä aikaa oli myös, vietimme muun muassa ulkoilemalla viikon Kuusamon suunnalla.
Melko täyteläisen kevään ja ylipäätään aikataulutetun arjen keskellä kesä on aina mielestäni sellaista loma-aikaa. Vaikka olisikin töissä. Toisille kesäloma on tosi tärkeä ja onhan paussi töistä tarpeellinen meille kaikille. Yrittäjänä itselläni työn ja vapaa-ajan ero on usein aika häilyvä, eikä ihan niin tarkka kuin työntekijöillä. Kokonaisvaltaisen terveyden, hyvinvoinnin ja palautumisen ammattilaisena on vähän surullinen ajatus, että (kesä)lomaa odotetaan, jotta ehtii palautua ja päästä irti töistä. Töistä pitäisi päästä jokaisen meistä irti joka päivä. Voimavarojen palauttamista ja lataamista pitäisi tapahtua joka päivä.
Kesäkuukaudet töissä ollessakin ovat erilaisia. Illat ovat valoisia ja pidempiä. Aikataulut rutiinien ja ruokailujen suhteen ovat aika venyviä. Uimaan ehtii töiden jälkeen ennen tai jälkeen ruuan tai vaikka molempia. Koska lapset valvoo pidempään, iltatouhujen kanssa ei ole niin kiire. Sillä on toki vaikutuksensa ja nyt meillä yritetään kääntää vuorokausirytmiä edes vähän aiemmaksi. Tehokkaimmin se taitaa kääntyä rytinällä torstai-aamuna!
Koulujen loma-ajat on puhuttaneet paljon tänä kesänä. Tänä ja viime vuonna koulujen loppu on osunut toukokuun puolelle. Se tuntuu tosi aikaiselta. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen kesäloma on tosi aikaisin ja pitkä. Muualla Euroopassa asuvat sukulaiset ovat ehtineet olla lomalla Suomessa muutaman viikon, kun täällä kaikkien lomat ovat ohi ja lapset aloittavat koulun. Mielestäni lomaa voisi hyvin siirtää vaikka muutaman viikonkin myöhemmäksi, alkamaan vaikka vasta juhannuksesta.
Koulujen alkuun liittyy myös kaikkien harrastusten alkaminen, lasten ja aikuisten. Töiden puolesta kalenteri näyttää siltä, että kaikki ovat joka vuosi elokuun alussa muutaman viikon puulla päähän lyötyjä kun arki vyöryy kerralla päälle. Eli aika rauhallista on, nyt on paljon sopivia aikoja tarjolla. Vuosi toisensa jälkeen elokuun loppupuolella arki kuitenkin jälleen kerran löytää uomansa ja alkaa rullata ja kalenteri meilläkin täyttyä.
Meidän perheessä elokuun alku tarkoittaa jääkiekkotreenien alkamista, futis jatkuu todennäköisesti myös syyskuun puolelle. Uinti jatkuu myös samalla viikolla kuin koulu. Itse odottelen kaikista malttamattomimmin tokaluokkalaisen lukujärjestystä. Yksi toive olisi niihin liittyen, lukujärjestykset olisi tosi mahtavaa saada jo kesäloman alussa. Nyt kun pikkukoululaisten päivän aikataulut selviävät vasta ekalla kouluviikolla, ei omaa työkalenteria voi oikeastaan lukita ennen sitä.
Itse odotan joka suhteessa arjen alkamista ja syksyä. Syksy on lemppari vuodenaikani, vaikka kaikissa on hyviä puolia. Viikonloput näyttävät jo täyttyvän menoista pitkälle syksyyn, eikä siellä ole vielä merkittynä yhtäkään pelireissua tai kiekkoturnausta. Saas nähdä, kuinka pahasti ne sekoittavat perhekalenterin…
Pohdiskelee
Saara
